Kuulin sattumalta Kelan Puistossa ja nyt olen jauhanut sitä tuubissa. Siinä on jotain mikä lisää levottomuutta samalla sitä poistaen. Voi minä ja loogisuuteni.
Poukkoilin tänään vinosateessa ja kastuin aivan omituisesti. Olin jokseenkin läpimärkä lapaluista alaspäin. Kuljin kävellen pystyasennossa. Sade ei tosin häirinnyt tippaakaan, vaan ajattelin kulkiessani, että nyt olen kaikkien muiden kulkijoiden kanssa tasa-arvoinen. Onneksi (ainakin elän siinä uskossa) pääni päällä ei ole sarjakuvien ajatuskuplia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti