Voitto kotiin

Tarttis tehdä monia(kin) asioita.

Tarttis tehdä jotain tän blogin ulkoasulle.
Tarttis kirjoittaa ystävästä, jotta oma mieli helpottaisi.
Tarttis saada maata lahnana, ei olla äiti, ei olla sairas, ei olla sisko, ei olla lapsi. Tämä kesä on ollut minulle liian reipasta menoa. Tarttee lomaa.
Tarttis tehdä käsitöitä, neuloa.
Tarttis askarrella, halu on suuri - aikaa vähän.

Mutta yksi tarttis on tänään hoidettu. Pitkään olen suunnitellut sanovani mitä olen mieltä, kun on sellainen tilanne päällä. Tänään sen tein. Tarjoilijat keskustelivat asiakkaasta (minusta) niin, että kuulin. Lamppu syttyi ja tajusin voivani sanoa siitä heille. Niinpä laskua maksaessani sanoin, että mikäli heillä on tarvetta ihmetellä asiakkaan tilausta niin olisi toivottavaa, että tekisivät sen edes niin ettei asiakas kuule. Voitin itseni, jeeeeeeeeeeeeee.
Olin kuin vuoren valloittanut, kun poistuin. Maa ei järissyt, salama ei iskenyt, mitään pahaa jälkiseurausta ei tullut, vaikka olin avannut suuni. Tämä täytyy tehdä toistekin ja vielä uudestaan ja vielä uudestaan ja vielä ja vielä ja huomaamattani uusi minäni osaakin avata suunsa ja puolustaa itseään ja osoittaa, että en ole kynnysmatto tuntemattomille enkä tutuillekaan.